Kylmä toimitus ja kaksi näppäimistöä

Ensimmäisenä päivänä toimituksessa oli yksi huone Lapinkävijäntie 22:ssa, kaksi pöytätietokonetta ja jatkojohto, joka ei yltänyt seinäpistorasiaan, ja päätoimittaja Eero Niskasen mukaan tavoite oli yksinkertainen: tehdä juttuja, joita muut eivät tehneet, koska ne eivät kiinnostaneet Helsingissä.

Alkuvuosina lehti keskittyi kaivosalan ja metsäteollisuuden työpaikkailmoituksiin. Niitä ei seurannut kukaan muu Lapissa. Vuoden 2011 aikana ilmestyi 47 numeroa, joista suurin osa oli nelisivuisia, ja nyt sivuja on keskimäärin 24, verkossa käy viikoittain noin 63 000 eri lukijaa, ja toimitus on muuttanut kahdesti suurempiin tiloihin.

Niskasen mukaan perustajat lähtivät liikkeelle 18 000 euron alkupääomalla, joka kerättiin kuuden ihmisen taskuista, eikä kukaan ottanut pankkilainaa, koska korkoja ei olisi voitu maksaa mainostuloilla.

Kaksi näppäimistöä. Ei muuta.

Rovaniemi, ei Helsinki

Toimitus sijaitsee nykyään Rovaniemen keskustassa osoitteessa Aallontie 8, samassa korttelissa kuin kaupungin pääkirjasto, eikä se ole sattumaa, sillä kirjasto ja lehti palvelevat samaa yleisöä ja monet jutut syntyvät lukusalin pöydissä.

Alueellamme kattaa Rovaniemen lisäksi Kemin, Tornion, Kemijärven ja Inarin. Emme uutisoi Helsingin pörssin päivänousuja, ellemme löydä niistä yhteyttä lappilaiseen työpaikkaan, ja esimerkiksi huhtikuussa 2023 kerroimme, että Kemijärven biotuotetehdas palkkaa 120 uutta työntekijää – uutinen, joka jäi valtakunnallisessa mediassa yhden kappaleen mittaiseksi.

Yksi periaatteistamme on, että jokainen juttu sisältää vähintään yhden nimen, yhden luvun ja yhden paikan.

Ilman niitä teksti on hyllytavaraa.

Mitä emme suostu tekemään

Aamulehti ei julkaise juttuja, joissa ei ole lainkaan ihmisen ääntä, emme ota vastaan mainoksia, jotka eivät liity Lappiin – emme mainosta etelän kylpylöitä emmekä pääkaupunkiseudun asuntomessuja – ja kieltäydymme käyttämästä sanaa 'kasvukeskus' ilman, että kerromme, mitä se tarkoittaa työpaikkojen määrässä.

Vuonna 2019 kieltäydyimme julkaisemasta 12 000 euron mainospakettia, jonka olisi toimittanut eräs helsinkiläinen teknologiayritys, koska he halusivat sanella otsikon, ja päätös maksoi meille yhden kuukauden toimistovuokran, mutta se oli helppo tehdä.

Emme kirjoita lehden omistajista emmekä mainostajista ilman, että kerromme sidonnaisuudet jutun lopussa. Tämä koskee myös minua, päätoimittajaa. Olen ollut aiemmin töissä Lapin Kansassa, ja se lukee jokaisen kolumnini yhteydessä.

Talous on arkea, ei juhlaa

Seuraamme työttömyyslukuja kuukausittain, mutta emme tee niistä otsikoita ilman vertailua edellisvuoteen, ja helmikuussa 2024 Rovaniemen työttömyysaste oli 11,3 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 10,1, joten kerroimme, että nousu johtui osittain matkailualan kausivaihtelusta ja osittain siitä, että yksi suuri rakennusliike lopetti toimintansa Kemissä.

Juttuun haastattelimme kahta työnvälittäjää ja yhtä irtisanottua kirvesmiestä. Jokaisessa talousjutussa pitää olla vähintään yksi ihminen, joka ei puhu ammattikielellä.

Infrastruktuurihankkeita käsittelemme samalla vakavuudella, ja kun Rovaniemen ratapihan parannustyöt alkoivat tammikuussa 2022, seurasimme niitä 14 kuukautta ja laskimme, montako työpaikkaa hanke toi alueelle.

Lopullinen luku oli 217 henkilötyövuotta.

Emme käytä sanaa 'investointi' kuvaamatta, kuka sen maksaa ja kuka siitä hyötyy.

Lukijat maksavat, eivät mainostajat

Lehden tulot jakautuvat niin, että 58 prosenttia tulee tilausmaksuista ja 42 prosenttia mainoksista, ja tavoitteemme on nostaa tilausosuus 70 prosenttiin vuoteen 2027 mennessä, jotta emme ole riippuvaisia yhdestä mainostajasta, sillä tällä hetkellä suurin yksittäinen mainostaja on Rovaniemen Osuuspankki, jonka kanssa olemme sopineet, että he eivät näe juttuja ennen julkaisua, ja sopimus on kirjallinen ja allekirjoitettu 3. toukokuuta 2023.

Toimituksessa työskentelee 11 vakituista työntekijää ja kolme freelanceria. Heistä kuusi asuu Rovaniemellä, kaksi Kemissä, yksi Torniossa ja loput Kemijärvellä ja Inarissa. Palkkaamme mieluummin paikallisen toimittajan, jolla on 10 vuoden kokemus, kuin helsinkiläisen, jolla on 20 vuoden kokemus ilman Lapin tuntemusta.

Virheet myönnetään, ei piiloteta

Lokakuussa 2020 julkaisimme jutun, jossa väitimme virheellisesti, että Rovaniemen kaupunki aikoo lakkauttaa kolme kirjastoa, mutta kaupunki ei ollut päättänyt asiasta, joten korjasimme virheen seuraavana päivänä etusivulla, ja päätoimittaja soitti kirjastotoimenjohtajalle henkilökohtaisesti ja pyysi anteeksi.

Se oli nöyryyttävää. Mutta välttämätöntä.

Emme käytä anonyymeja lähteitä, ellei kyse ole rikoksesta tai irtisanomisesta, josta kertominen vaarantaisi työpaikan, ja silloinkin kerromme, miksi lähde on anonyymi, mikä on harvinaista: vuonna 2024 käytimme anonymiteettiä vain neljässä jutussa 1 240:stä.

Tulevaisuus on Lapissa

Ensi vuonna laajennamme uutisointia Itä-Lappiin, erityisesti Savukosken ja Pelkosennimen suuntaan, koska siellä on meneillään uusia kaivoshankkeita, ja palkkaamme yhden toimittajan Kemijärvelle elokuussa 2026.

Emme aio perustaa Helsingin-toimitusta emmekä ryhtyä valtakunnalliseksi mediaksi.

Se ei ole meidän tehtävämme.

Rovaniemi ei ole sivukylä, sillä se on kaupunki, jossa on yliopisto, lentoasema ja 63 000 asukasta, ja Aamulehti kirjoittaa siitä, mikä täällä tapahtuu, ja jättää kertomatta, mitä muualla kuvitellaan tapahtuvan.