Tehdas käynnistyi, työpaikat syntyivät hitaasti
Kemijärven biotuotetehtaan uusi liukosellun tuotantolinja käynnistyi 15. tammikuuta 2024, ja tehtaanjohtaja Markku Raution mukaan ensimmäisen kuuden kuukauden aikana linja työllisti 98 vakituista työntekijää sekä 44 määräaikaista, mutta vuoden 2024 loppuun mennessä vakituisten työntekijöiden määrä nousi 142:een, mikä tarkoittaa, että tavoitteesta jäätiin 18 työpaikkaa vajaaksi.
Rautio selittää eron automaatiolla. Yksi uusi prosessinhoitaja pystyy nyt valvomaan kolmea tuotantosolmua, kun aiemmin tarvittiin kaksi työntekijää solmua kohden.
Työllisyysvaikutus ei rajoitu pelkästään tehtaan porttien sisäpuolelle, sillä Kemijärven kunnan elinkeinopäällikkö Sari Väisänen kertoo, että alihankkijat ovat palkanneet 37 uutta työntekijää tammikuun 2024 ja maaliskuun 2025 välisenä aikana, joista 22 on kuljetus- ja logistiikkayrityksissä ja loput kunnossapidossa ja rakennuspalveluissa, ja lisäksi Kemijärven työttömyysaste laski 14,2 prosentista 11,8 prosenttiin samalla ajanjaksolla, kun koko Lapin maakunnan työttömyysaste laski vain 0,6 prosenttiyksikköä, joten Kemijärven muutos oli selvästi maakunnan keskiarvoa suurempi.
Nuorisotakuun pilotti ei saavuttanut tavoitteitaan
Lapin TE-toimisto käynnisti syyskuussa 2023 nuorisotakuun pilottihankkeen, jonka tavoitteena oli saada 120 alle 25-vuotiasta työttömäksi ilmoittautunutta nuorta koulutukseen tai työhön 12 kuukauden kuluessa, ja hanke päättyi elokuussa 2024, mutta tulos jäi selvästi tavoitteesta, sillä vain 61 nuorta siirtyi koulutukseen tai työhön.
Aikataulu oli liian tiukka. Hankkeen projektipäällikkö Jaana Kuusisto myöntää tämän suoraan.
Kuusiston mukaan suurin ongelma oli se, että monilla nuorilla oli taustallaan pitkittynyttä mielenterveyshoitoa ja asunnottomuutta, joita ei pystytty ratkaisemaan pelkällä työhönohjauksella, ja lisäksi hankkeen aikana kävi ilmi byrokraattinen este, kun Kelan ja TE-toimiston tietojärjestelmät eivät keskustelleet keskenään, joten nuoren toimeentulotuen ja työttömyysetuuden yhteensovittaminen vei keskimäärin 23 päivää ja tämä viive johti siihen, että 14 nuorta keskeytti hankkeen kesken kaiken.
Rovaniemen kaupungin nuorisopalveluiden päällikkö Timo Haataja sanoo, ettei hankkeen epäonnistuminen ollut yllätys, sillä vastaavia pilotteja on kokeiltu aiemmin Oulussa ja Kuopiossa samankaltaisin tuloksin, ja hän korostaa, että ilman riittävää resurssointia sosiaali- ja terveyspalveluihin pelkkä työllisyyspilotti ei riitä alkuunkaan.
Rautatien sähköistys viivästyi, mutta valmistui
Kemijärven ja Rovaniemen välisen rataosuuden sähköistystyö aloitettiin toukokuussa 2022, ja urakka valmistui 28. helmikuuta 2025 eli kolme kuukautta aikataulusta jäljessä, minkä vuoksi Väyläviraston projektipäällikkö Antti Jokela kertoo viivästyksen johtuneen talvikauden 2023–2024 poikkeuksellisen kylmistä säistä, joiden vuoksi maanrakennustyöt keskeytyivät yhteensä 31 päiväksi.
Sähköistys nopeutti junia.
Sähköistyksen jälkeen rataosuuden henkilöliikenne nopeutui 18 minuuttia ja tavaraliikenteen osalta kuljetuskapasiteetti kasvoi 22 prosenttia, mikä Jokelan mukaan mahdollistaa jatkossa suurempien puutavarakuormien kuljettamisen ilman lisävetureita, ja Rovaniemen rautatieaseman matkustajamäärät ovat kasvaneet sähköistyksen valmistumisen jälkeen 9,4 prosenttia verrattuna vuoden 2024 vastaavaan ajanjaksoon, mistä asemapäällikkö Liisa Korhonen kertoo, että erityisesti viikonloppuisin junat ovat olleet täynnä, mutta sähköistys ei kuitenkaan ratkaissut kaikkia ongelmia, sillä radan varrella on edelleen kuusi tasoristeystä, joissa ei ole puomeja, ja Jokelan mukaan näiden parantaminen vaatisi erillisen 4,2 miljoonan euron rahoituksen, jota ei ole toistaiseksi myönnetty.
Kaivosalan rekrytointi kangertelee edelleen
Soklin kromikaivoksen laajennus valmistui marraskuussa 2024, ja laajennuksen piti tuoda 85 uutta työpaikkaa, mutta toukokuuhun 2025 mennessä uusia työntekijöitä on palkattu 63, minkä vuoksi kaivoksen henkilöstöpäällikkö Petri Nurmi sanoo syynä olevan osaavan työvoiman puute.
Nurmi kertoo, että kaivos on yrittänyt rekrytoida erityisesti räjäytys- ja poraustyön ammattilaisia, ja avoimista työpaikoista 19 on ollut täyttämättä yli kuusi kuukautta, mutta palkkataso on kilpailukykyinen, vaikka asuinolot ja pitkät työmatkat karkottavat hakijoita.
Nurmi toivoo lisää vuokra-asuntoja.
Kemijärven kunnan tilastojen mukaan kaivoksen työntekijöistä 41 prosenttia asuu nykyään Kemijärvellä, kun vielä vuonna 2022 osuus oli 28 prosenttia, mikä on parannus, mutta Nurmen mukaan se ei riitä, sillä hän toivoo, että kunta rakentaisi lisää vuokra-asuntoja kaivoksen läheisyyteen, ja kaivoksen tuotanto on kuitenkin kasvanut, sillä malmin louhintamäärä nousi 2,1 miljoonasta tonnista 2,8 miljoonaan tonniin vuosien 2023 ja 2024 välillä, mikä on 33 prosentin kasvu.
Mitä tästä opittiin
Kemijärven tapaus osoittaa, että teollisuusinvestoinnit voivat tuoda työpaikkoja nopeastikin, mutta niiden vaikutus ei ole automaattinen, sillä alihankintaketjun kehittyminen kesti yli vuoden ja kaivosalan rekrytointivaikeudet jatkuvat edelleen.
Nuorisotakuun pilotti puolestaan muistuttaa, että pelkkä työllisyyspolitiikka ei riitä, jos taustalla on sosiaalisia ongelmia, ja Jaana Kuusiston mukaan hankkeen suurin anti oli se, että se paljasti tietojärjestelmien yhteensopimattomuuden, kun taas rautatien sähköistys osoitti, että infrastruktuurihankkeet voivat viivästyä, mutta valmistuttuaan ne tuottavat mitattavia hyötyjä, vaikka tasoristeysten puutteet jäivätkin ratkaisematta.