Kauppa allekirjoitettiin Rautatienkadulla

Rautatienkatu 34:ssä seisova punatiilinen konepajahalli vaihtoi omistajaa torstaiaamuna kello 9.15, kun Lapin ammattikorkeakoulun rehtori Marika Vuontisjärvi ja kiinteistöyhtiö Pohjolan Paja Oy:n toimitusjohtaja Esko Rautio painoivat nimensä kauppakirjaan rakennuksen päädyssä sijaitsevassa konttorihuoneessa, jossa oli paikalla yksitoista ihmistä, joukossa kaupungin kaavoituspäällikkö Petri Kivelä ja kaksi kiinteistön entistä työntekijää, jotka olivat tulleet paikalle omin neuvoin ja ilman kutsua. Kaupan arvo on 4,3 miljoonaa euroa.

Kauppa syntyi nopeasti. Rakennus on seissyt pääosin tyhjillään vuodesta 2019, jolloin viimeinen vuokralainen, metallialan alihankkija Teräs- ja Muototyö Oy, siirsi tuotantonsa Kemijärvelle ja jätti jälkeensä koneet, joita kukaan ei koskaan hakenut pois. Ostos ei ole ammattikorkeakoululle mikä tahansa lisätila. Nykyinen kampus Rantavitikalla on ahdas, ja tekniikan alan laboratoriot toimivat osin väliaikaisissa parakeissa, jotka on tarkoitettu kymmenen vuoden käyttöön mutta joissa on nyt opiskeltu neljätoista vuotta, mikä on pakottanut ammattikorkeakoulun vuokraamaan lisätilaa Kauppakadulta 38 000 euron vuosihintaan pelkästään varastokäyttöön. Uusi halli tuo kampuksen käyttöön noin 4 500 neliömetriä varsinaista opetustilaa ja lisäksi 900 neliömetriä varastotilaa. Kivelä sanoo, että alueen kaava sallii oppilaitoskäytön ilman muutosta. "Asemakaava on vuodelta 2009 ja siinä lukee koulutusrakennus. Kysymys on lähinnä siitä, miten piha järjestetään", Kivelä sanoo.

Muutoksen mittakaava selviää, kun katsoo, mitä hallissa on ollut. Korkeimmillaan sen nosturi on kiertänyt 13,5 metrissä, ja lattiaan on valettu kuusi erillistä perustuslaatta raskaille koneille. Osa laatoista on lohjennut, ja Pohjolan Paja Oy:n mukaan niiden korjaus on laskettu 210 000 euron eräksi, joka on huomioitu kauppahinnassa. Rakennuksen katto on uusittu vuonna 2015, mutta ikkunat ovat alkuperäiset vuodelta 1962.

Ratapiha tarvitsee uuden pysäkin

Ongelman ydin ei ole itse rakennus vaan se, miten sinne päästään, sillä Rautatienkatu 34 sijaitsee noin 1,8 kilometriä Rovaniemen rautatieasemalta pohjoiseen ja lähin bussipysäkki on Poromiehentien ja Rautatienkadun risteyksessä 430 metrin päässä, minkä lisäksi koko väliltä puuttuu erillinen pyörätie, joten jalan tai pyörällä kulkeva opiskelija joutuu käytännössä jakamaan ajoradan raskaan liikenteen kanssa koko matkan ajan ilman minkäänlaista suojaa. Ammattikorkeakoulun opiskelijakyselyn mukaan vain 18 prosenttia opiskelijoista kulkee nykyisin kampukselle jalan tai pyörällä. Uudelle kampukselle matka pitenee keskimäärin 2,1 kilometrillä, jos opiskelija asuu keskustassa tai Korkalovaarassa. Kaupungin liikennesuunnittelija Sanna Puurunen kertoo, että jatkossa ratkaisua haetaan uudesta pysäkistä. "Suunnittelemme Rautatienkadulle kahta uutta linja-autopysäkkiä, toista konepajahallin kohdalle ja toista Rahikadun kulmaan. Aikataulu tarkentuu syksyllä, mutta tavoite on, että pysäkit ovat käytössä ennen kuin opetus alkaa."

Fillarireittiä koskeva kysymys on hankalampi. Rautatienkadun länsipuolella ei ole erillistä pyörätietä lainkaan välillä Ruokasenkatu–Rahikatu, ja tieosuus on ollut onnettomuustilastoissa toistuvasti esillä. Vuosina 2021–2025 sillä tapahtui kuusitoista polkupyöräilijän loukkaantumiseen johtanutta onnettomuutta, joista kolme johti sairaalahoitoon. Kaupunki on varannut tälle välille 640 000 euroa vuoden 2027 talousarvioesitykseensä.

Muutos ei koske vain opiskelijoita, sillä hallin pohjoispäädyssä toimii edelleen kolme pienyritystä, jotka ovat vuokranneet tilansa Pohjolan Pajalta: LVI-liike Pohjoisen Putki Oy, autokorjaamo Rautakorja Ay ja mainostoimisto Studio Viima. Rautakorja Ay:n yrittäjä Jari Sälevä sanoo, että jatkosta ei ole vielä tietoa. "Vuokrasopimus päättyy ensi helmikuussa. Kysyimme ammattikorkeakoululta, mutta he sanoivat, että koko halli on heidän käytössään. Se on ymmärrettävää, mutta meillä on nosturit kiinni lattiassa."

Sälevä ei aio muuttaa kauas.

Purku vai peruskorjaus

Ennen kuin opetus voi alkaa, rakennus on käytävä läpi kantavien rakenteiden osalta, ja rakennesuunnittelutoimisto Nordcalc Oy on tehnyt alustavan arvion, jonka mukaan runko kestää uuden käytön mutta välipohja vaatii vahvistusta, minkä lisäksi ilmanvaihto on uusittava kokonaan ja pohjoispäätyyn on rakennettava hissi, jota alkuperäisessä teollisuusrakennuksessa ei koskaan ollut. Kustannusarvio on 2,7 miljoonaa euroa, ja se on tarkoitus toteuttaa kahdessa vaiheessa vuosina 2027–2029. Ammattikorkeakoulun kiinteistöpäällikkö Tuomas Nevala vastaa hankkeesta. Hänen mukaansa vaiheistus on pakollinen, koska rahoitus tulee kahdesta lähteestä. "Opetus- ja kulttuuriministeriöltä on luvassa 1,4 miljoonaa ja loput omasta kiinteistörahastosta. Emme voi aloittaa kaikkea kerralla, koska rahaston sääntöjen mukaan yhden kohteen osuus ei saa ylittää puolta rahaston vuosikatteesta."

Halliin jää näkyviin osa vanhaa rakennetta. Suunnitelmissa on säilyttää kaksi nosturipalkkia katossa, ja niiden varaan on tarkoitus ripustaa opetuslaboratorion laitteita. Ajatus on lähtöisin opiskelijoiden ideakilpailusta, joka järjestettiin huhtikuussa ja johon tuli 47 ehdotusta. Voittajatyössä ehdotettiin juuri nosturipalkkeja uudelleenkäytettäviksi.

Kaupungin rakennusvalvonta käsittelee toimenpidelupaa elokuussa, ja jos lupa tulee, purkutyöt alkavat maaliskuussa 2027 ja ensimmäiset opiskelijat astuvat halliin syyslukukaudella 2029, jolloin arvioitu opiskelijamäärä uusissa tiloissa on 720 eli 180 enemmän kuin Rantavitikan nykyiset tekniikan alan tilat vetävät.

Alue muuttuu, mutta hitaasti

Rautatienkadun seutu on ollut rakennemuutoksen keskellä koko 2020-luvun, ja hallin lisäksi samalla kadulla on kolme muuta tyhjentynyttä teollisuuskiinteistöä, joista kaksi on ollut myynnissä yhtäjaksoisesti yli neljä vuotta ilman yhtäkään vakavasti otettavaa tarjousta, mikä kertoo siitä, ettei pelkkä sijainti enää ratkaise teollisuustontin kysyntää. Kiinteistönvälittäjä Jaana Ollila Lapin Kiinteistökeskuksesta arvioi, että ammattikorkeakoulun päätös nostaa alueen profiilia mutta ei heti hintoja. "Yksi iso ankkuri auttaa, mutta vaikutus näkyy vasta kahden tai kolmen vuoden kuluttua. Nyt kysyntä on lähinnä varastotilaa, ja sitä tämä katu tarjoaa jo muutenkin."

Kaupungin elinvoimajohtaja Mika Perttula näkee asian toisin. Hänen mukaansa kaupunki valmistelee Rautatienkadun ympäristöön asemakaavan muutosta, jossa sallittaisiin nykyistä enemmän asumista ja palveluita. "Jos saamme hallin ympärille 400–500 uutta asukasta, katu muuttuu kokonaan. Se vaatii kaavan, ja kaava vaatii aikaa."

Opiskelijat eivät odota kaavaa. Rovaniemen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta on jo kysynyt, miten siirtymä hoidetaan, jos rakennustyöt venyvät, ja opiskelijakunnan puheenjohtaja Elias Nyman sanoo, että väliaikaisratkaisu on olemassa mutta se on kallis. "Jos halli ei valmistu, meillä on edessä parakki tai kaksi. Se on mahdollista, mutta ei hyvä."

Kaikki riippuu aikataulusta.

Mitä seuraavaksi tapahtuu

Kesäkuun lopulla kauppa on tehty ja avaimet luovutetaan 31. heinäkuuta, minkä jälkeen rakennuksessa alkaa kuntoarvio, jonka tekee Insinööritoimisto Lapin Tarkastus Oy ja jonka on määrä valmistua lokakuussa, jolloin myös päätetään, eteneekö hanke kahdessa vai kolmessa vaiheessa ja miten kalliiksi toinen vaihtoehto lopulta tulee. Lapin ammattikorkeakoulun hallitus käsittelee hankesuunnitelmaa seuraavan kerran 12. syyskuuta. Samaan aikaan kaupunki viimeistelee pysäkkisuunnitelman ja rakennusvalvonta valmistelee lupapäätöstä. Jos kaikki etenee aikataulussa, työmaa aidataan ensi keväänä, ja ensimmäinen nosturi nousee hallin katolle toukokuussa 2027.

Rautatienkadun varrella asuva Elsa Korteniemi seuraa tilannetta naapuristaan. "Olen asunut tässä vuodesta 1988. Ensin täällä tehtiin töitä kolmessa vuorossa, sitten täällä oli hiljaista kymmenen vuotta. Nyt kuuluu taas ääniä."