Yöhön venynyt kokous Kairatuvalla

Valtuustosali Kairatuvalla tyhjeni hitaasti hieman ennen yhtätoista illalla, kun puheenjohtaja Eila Korhola (kesk.) löi nuijan pöytään ja totesi äänestystuloksen, jonka jälkeen istuntosalin vasemmalla laidalla istuneet sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenet jäivät vielä hetkeksi paikoilleen vaihtamaan katseita keskenään ennen kuin he keräsivät paperinsa ja poistuivat käytävälle, jossa toimittajat odottivat heitä.

Käsittely oli kestänyt neljä ja puoli tuntia. Kolme valtuutettua kävi välillä käytävällä hakemassa vettä automaatista, ja yleisölehterillä istui enää kuusi henkilöä, joista kaksi oli Rovaniemen kaupunginsairaalan henkilökunnan edustajia, jotka olivat tulleet seuraamaan nimenomaan neuvolan kohtaloa koskevaa äänestystä.

Kiista koski sitä, miten kaupungin terveyspalveluiden 12,3 miljoonan euron alijäämä katetaan ensi vuonna, ja valtuutettu Markus Peuravaara (ps.) esitti lisämäärärahan hylkäämistä ja ehdotti, että säästöt haetaan hallinnosta ja tilavuokrista sen sijaan, että palveluverkkoa laajennettaisiin uusilla hankkeilla.

Kaupunginjohtaja Sirpa Aavaluoma varoitti ennen äänestystä, että hylkääminen johtaa palveluverkon supistamiseen. Hän mainitsi erikseen Länsi-Rovaniemen neuvolan, joka palvelee noin 3 400 asukasta Ylä-Kairatien varrella.

Neuvola jää ilman lisäneliöitä

Länsi-Rovaniemen neuvola toimii tällä hetkellä vuonna 1987 valmistuneessa rakennuksessa, jonka pinta-ala on 268 neliömetriä, ja laajennus olisi tuonut tiloihin 140 lisäneliötä ja mahdollistanut äitiysneuvolan, lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon yhteisen vastaanoton samassa rakennuksessa.

Neuvolan esihenkilö Tuula Rantakairanen kertoo, että nykyisissä tiloissa on kolme vastaanottohuonetta ja yksi odotustila, johon mahtuu kerrallaan kaksitoista ihmistä.

"Meillä on aamuisin se tilanne, että äidit seisovat käytävällä vauvojen kanssa, koska odotustila on täynnä, eikä tämä ole uusi ongelma, mutta se pahenee koko ajan", Rantakairanen sanoo.

Tämä ei ole uusi ongelma. Kaupungin teknisen toimialan laskelman mukaan laajennuksen kustannusarvio oli 2,1 miljoonaa euroa, ja hanke oli kirjattu vuoden 2026 talousarvioon, mutta valtuuston päätös poisti rahoituksen kokonaan, minkä vuoksi tekninen toimiala joutuu nyt arvioimaan hankkeen uudelleen osana ensi vuoden investointiohjelmaa.

Säästöt osuvat myös kotihoitoon

Neuvolan lisäksi lisämäärärahan hylkääminen vaikuttaa kotihoitoon, sillä kaupungin sosiaali- ja terveystoimen mukaan kotihoitoon suunniteltu yöpartioiden lisäys jää toteuttamatta, mikä tarkoittaa, että yöllä päivystää jatkossa yksi auto nykyisen kahden sijaan koko Rovaniemen alueella.

Kotihoidon päällikkö Jarmo Vitikainen laskee, että yhden auton vähennys kasvattaa käyntien välistä aikaa keskimäärin 22 minuuttia, eikä se hänen mukaansa vielä vaaranna potilasturvallisuutta, mutta tilanne on hänen mielestään kestämätön kolmen vuoden päästä, kun ikääntyneiden määrä Rovaniemen alueella kasvaa noin 900 henkilöllä.

Kaupunginvaltuutettu Peuravaara perusteli äänestyspäätöstään sillä, että terveystoimen hallinnossa on päällekkäisyyksiä. Hän viittasi kahteen erilliseen suunnitteluyksikköön.

Terveysjohtaja Auli Sademaa pitää väitettä harhaanjohtavana, koska hänen mukaansa suunnitteluyksiköiden yhdistäminen toisi säästöjä enintään 380 000 euroa vuodessa, ei 4,7 miljoonaa, ja lisäksi yhdistäminen veisi vähintään kaksi vuotta hallinnollisten selvitysten ja henkilöstöneuvottelujen vuoksi.

Paikalliset yritykset huolissaan työvoimasta

Riita ei jää pelkästään kaupungintalon seinien sisälle, sillä Rovaniemen kauppakamarin toimitusjohtaja Petri Lohiniva sanoo, että terveyspalveluiden heikkeneminen vaikuttaa suoraan siihen, miten yritykset saavat rekrytoitua työntekijöitä Lappiin pitkällä aikavälillä.

"Meillä on tällä hetkellä 47 avointa työpaikkaa jäsenyrityksissämme, ja niistä yhdeksän on sellaisia, joihin on haettu ulkopuolelta, ja perhepalvelut ovat yksi ensimmäisistä asioista, joita muuttavat perheet kysyvät", Lohiniva sanoo.

Hänen mukaansa kauppakamari on saanut elokuun aikana neljä yhteydenottoa yrityksiltä, jotka harkitsevat toimipisteen siirtämistä Ouluun, ja yhteydenotot eivät Lohinivan mukaan johdu pelkästään terveyspalveluista, mutta ne liittyvät julkisen palveluverkon epävakauteen ja epätietoisuuteen tulevista ratkaisuista.

Kaupungin tilastojen mukaan Rovaniemen väkiluku oli kesäkuun lopussa 65 328. Kasvua vuodentakaiseen verrattuna oli 412 henkilöä.

Uusi käsittely lokakuussa

Kaupunginhallitus käsittelee asiaa uudelleen 14. lokakuuta, jolloin on tarkoitus päättää, miten terveystoimen alijäämä katetaan ja voidaanko neuvolan laajennus toteuttaa osin yksityisrahoituksella tai vaihtoehtoisesti jakamalla kustannukset useammalle vuodelle siten, että ensimmäinen erä maksettaisiin jo ensi keväänä.

Kaupunginjohtaja Aavaluoma on jo ehtinyt valmistella vaihtoehtoista mallia, jossa laajennuksen kustannukset jaettaisiin kolmen vuoden ajalle, mutta malli edellyttäisi kuitenkin valtuuston uutta päätöstä ensi keväänä.

Neuvolan esihenkilö Rantakairanen sanoo, ettei hän odota päätöksiä istuen, ja hän on jo kysynyt kaupungilta väliaikaista ratkaisua, jossa neuvola voisi vuokrata lisätilaa Ylä-Kairatien varrella sijaitsevasta liikehuoneistosta.

"Se ei ole hyvä ratkaisu, mutta se on parempi kuin nykyinen, koska meillä on täällä ihmisiä, jotka tekevät työtään tiloissa, jotka eivät täytä nykyisiä vaatimuksia", Rantakairanen sanoo.

Valtuutetut palaavat asiaan lokakuussa. Sitä ennen kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta kokoontuu 9. syyskuuta, jolloin se antaa oman lausuntonsa talousarvion muutostarpeista ja mahdollisista uusista säästökohteista.